Kuulumisia

Nonnii...

Kotiuduttu ollaan ja kuulumisten päivitystä siis vuorossa. Reissusimme Virossa ensin Pärnussa koko laumalla ja kehissäkin piipahtaen ja sitten mökkeilyä Hiidenmaalla sisältäen Saarenmaa visiitin ja kotiuduttiin Tallinnan kautta yöpyen siellä siis. Tälläkertaa kaikilla oli oikeat passit tallessa ja oikeat päivät hotellivarauksissakin, mukava reissu hyvässä seurassa kelitkin mitä hienoimmat! -Kiitos!

Ensiksi siis suuntasimme Pärnuun ja majoittuessa hieman huvitti kun  Sadama Villan respassa  hotellivirkailija laskeskeli koirien yöpymis hintaa ja järkyttyi. No onhan se hyvä että maksun vastaan ottaja järkyttyy summasta eikä maksaja   -ei sillä laumalla majoittuminen ei kovin halpaa lystiä ole mutta jossain on yhdenkin koiran maksu saman verran kuin mitä neljän tunkeminen samaan huoneeseen maksoi, Ukko kun punkkasi poikansa Sulon kanssa. 

Perjantaina oli eka kehä pieni ryhmänäyttely jonne Tahvo oli ilmoitettu vauvva pentuihin ja Sulo eno avoimiin, tuomarina hääri lapinkoirat hyvinkin tunteva Esa Ruotsalainen. 

Tahvo:

"Ex. type, g. propostions cor. expression, tail set needs to be higher, g bones & angletion? (apteekkiin vietävä tämä tulkittavaksi) typical puppy coat, cor. movement, lovely temperament" -eli erinomaista tyyppiä, hyvät mittasuhteet oikea ilmeinen, häntä tarviisi olla ylempänä (korkeampi kiinitys tai paremepi kanto) hyvä luusto ja veikkaus kulmautuminen? tyypillinen pentu turkki, oikea liike ja ihana tempperamentti (luonne). Näillä irtosi kunnia palkinto ja rop "beebi" ruusukkeet sekä puru herkut  

-Tahvo esiintyi oikein nätisti vielä kun sen hännän saisi selällä pysymään, kehän jälkeen tyytyväisenä mussutti palkintoluuta, rento jätkä kuten isänsä. Sulo eno oli erinomainen mutta ei kuulemma sertin arvoinen sinä päivänä -turkkiakin kun ois pitäny olla enempi.

Tarkoitus oli kipaista vielä loppukehässä ja raahauduimmme illasta kiireellä ja tohinalla takaisin näyttelypaikalle ja odottelemaan kehän nurkalle että koska saavat ryhmät pystyyn... siinäpä sitten odottelimme onnemme ohi  -väärä kehä! -Eipä ollut havaintoa että kyseessä oli kaksi ERI näyttelyä samaan aikaan samassa paikkaa ja kaksi ERI loppu kehää ja se toinen eli meidän olikin rakennuksen takana "piilossa". -että sellainen moka, juuri valitsivat parhaan beebin kun epätoivoisesti kyselimme kehän ympäriltä mikä kehä mitä arvostelavat -no kukaan ei siinä tiennyt, mutta selvishän se kehän jälkeen... -noo opittiinpa jotain jos sinne eksytään uudestaan -pikasen kyllä harmitti täytyy myöntää... -anteeksi seuralaisille siitä!

Kehän jälkeen jumitimmekin terassille ja tapasimme useamman mukavan koiraihmisen ja siinä sivussa opimme myös uusia juttuja rescue ihmiseltä miten Kyproksella kohdellaan koiria, ei tule siitä meidän matkailu kohdetta! Siinä sivussa kaikki saivat kyllä aimoannoksen lapikas tietoutta (mitäs kysyivät) -koirat tykkäs rapsuttelijoista!

Lauantaina olikin sitten isukin vuoro mennä kehiin: kansainvälinen näyttely ja haaveena cacib, sitä en kyllä edes uskaltanut toivoa kun upea Halti mm. oli  kisa kumppanina ja kun yhteensä 4 valiota tavoitteli samaa. -mutta ihmeiden aika ei ole ohi Harto Stocmari tykkäsi meidän nalleluppakorvasta (on tosin tykänny Taigastakin sertin verran) 

"masculine, cor. proportons. ex.head g.expression corr.bite, g. topline, tailset, well bodied, g coat guolity, mowe well from site, little closed behind, nice temperamet" ja vapaata suomennosta: maskuliininen oikea mittasuheinen, erinomainen pää, hyvä ilmeinen, oikea purenta, hyvä ylälija, hännän asento, hyvä runko ja turkin laatu, liikkuu hyvin sivulta, takaa hieman lähekkäin, kiva luonne.

tällä irtosi paras uros ja se toivottu cacib ja vsp  Halti komistus oli uroksien kakkonen ja nappasi sertin jota me ei tarvittu ja valioitui hienosti! -Onnea Haltin perheelle!  -Suloa ei hotsittanut yhtään edes esiintyä  ja tulos erittäin hyvä.

No sunnuntaina sama ruljanssi uusiksi ja Olga Dolejsova tuomaroimassa. Järjestys heitti häränpyllyä uroksissa, Sisun korvaa koitti tuomari nostella pystyyn ja arvostelussa se oli jotain "pehmeä korva" joku muukin pikku miinus oli ja tulos erinomainen valioiden nelonen ilman sa:ta -arvostelu on venäjäksi joten nyt ei enää muista suomennosta, mutta erinomaista oli kaikenlaista ympärikoiraa...

Sitten pääsimmekin jännäämään parasuros kehää koska Sulo nappasi erin ja sa:n ja niimpä vaan punapää kipaisi joukon kakkoseksi valio uroksen jälkeen ja kotiin viemisiksi napsahti serti -Onnea!  -jokaiselle oli menestyksen päivänsä joten tyytyväinen seurue hajaantui kohti Suomea ja kohti Hiidenmaata. (Hiiumaa viroksi -ei tarkoita hiittä) 

Lautalla saarelle ja siitä mökille, ohjelmassa elbailua meressä polskimista, grilailua, shillailua, kesästä nauttimista. Karvaiset saivat vapaana juoksennella mökin isolla nurmikko pihalla, käväistä meressä ja helteen helliessä varjopaikat olivat ne mieluisimmat. Muutamana päivänä lenkkeilimme kylälle ja yksipäivä retkeiltiin Saarenmaalla kiertoajellen nähtävyyksiä kuten  kraateri järvi ja Panga Pankin kallio, koska suorat lauttayhteydet olivat aika minimaaliset kotimatka taittui mantereen kautta vähän pidemmällä kaavalla, mutta mitäpäs väliä sitä lomalla... Jännin hetki koittiin viikolla kun lenkiltä tullessa aivan mökin nurkalta pyyhkäisi villisika tien yli -siinä oli poropaimenet hetkessä menossa sikopaimeniksi  -onneksi lauma kiinni ja onneksi ei vihaista emää/karjua perässä, kun kauhean suuri  ei se possu ollut. -röhkö ääniä kuulimmekin viikolla, ne kuulemma käyvät ihan nurkilla syömässä... Merikotkakin pongattiin taivaalta kun lokit kiljuivat hätää kärsimässä, kyhmyjoutsenet ja monet muut  vesilinnut kelluivat merellä ja viereisellä niemellä laidunsi iso hevoslauma -aikas ihanaa 

Sitten se koitti se maanantai... -lähdön hetki haikea, ehkä joskus palaamme vielä, sitä ei tiedä koska. Suuntima kohti Tallinaa ja rynkytystä tietyö pätkien läpi... Siinä matkalla vähän funtsailimme minne uskalletaan meidän laumaa tarjota -leirintäalue näyttelyteltan kerako on meidän kohtalo? Siinä matkalla nettiä plarasin ja kysäisin jo yhden hotellin mitä tarjolla -sviitti 250,- + 60,-koirista -jos ei kuitenkaan... Tietyö oli sulkenut myös Pärnu maantieltä keskustaan tulevan väylän joten lentokentän nurkan kautta kaarros cityynpäin sinetöi ajatuksen että siinähän jossain oli Susi-Hotelli että jos kysytään sieltä Ülemistelle kun ei koiria tarvinnut tarjota.

No meitä lykästi tilaa oli ja koko lauma kelpas kohtuu hintaankin vielä. -googlemaps lauloi kun ihmeteltiin oltiinkos kaukanakin kaikesta -no vähän mutta normi lenkin puitteissa syömään kanttis paikkaan ja koiratkin pääs kastamaan varpaita mereen...  -siinäpä sitä katseltiin uusia maisemia Pae-järveä ja osaa Kadriorgin puistosta, punkka oli hyvä ja aamulla virkeänä aamupaan jälkeen pienen shoppailu kierroksen siivittämänä laivalla kohti koto suomeen. Pilvinen viileä sää oli kuin tilauksesta kerkesi pikaisesti kipittää tärkeimmät ostokset kuten pieni tärkeä puuttuva osa keittiötä. Koiria kun ei todellakaan jätetä kuumenevaan autoon! -eikä niitä lapsiakaan -yksikin uutinen on liikaa, yksikin kärsivä on liikaa vaikkei koskaan otsikoihin asti pääsisi! Laivallakaan ei onneksi helle vellonut, kannella tuli jo kylmä -kuulosti ihan kotiin paluulta 

Niin siinä vierähti puolitoista viikkoa mukavasti, kyllähän se silti aina on kotiin mukava palata. Kotitontut kastelivat kukatkin hyvin  ja kaikki oli kunnossa... -Kiitos!

Loppu lauma palautui kotiin ja Helinäkin Tessun kanssa päivähoitoon. Pienet näyttely treenitkin siinä vetäistiin ja sunnuntaina edessä epävirallinen pentunäyttely Tampereella, joten jänskää mitähän siitäkin tulee