Kuulumisia

syys touhuja...

Heipähei...

 

Meillä on syyssateiden lomassa mm. keritty vähän tutustua jäljestämiseen, käyty mätsärissä ja näyttelyssä ja tietty lampaita on koitettu paimentaa vanhaan tahtiin...

 

Aava piipahti reipas viikko sitten mätsärissä tällä kertaa "hallikisoissa" luksusta kun pääsimme katon alle sadetta suojaa. Paikkana oli hevos-maneesi Kuusassa joten vielä ihan lähinaapurikylälläkin. Aava porskutti sinisten isojen pentujen kakkoseksi. Viimeiset kierrokset tosin meni jo vähän överiksi kun olisi kiinnostanut ennemin haastaa muut kisaajat ihan muihin lajeihin kuin hiljaa nätisti pönötykseen, että en ihmettele jos hävittiin ykkössija. Cool Nameja saatiin palkinnoksi joten ei huono reissu.

 

Kaveriporukan treenikerhossa olemme käyneet säännöllisen epäsäännöllisesti, pennuille treeniä niin harrasteisiin kuin kotioloihinkin. Sosiaalistamista, ohitus-, luoksetulo- jnee.. treenejä ja sitä näyttely pönötystä toki myös. Aina kun päästään niin ilman muuta mukana, mahtavaa että intoa tällaiseen on järjestää. 

 

Aavan sisko Kaja (Angelin Akka) on jo kerennyt vähän perehtyä ja treenata jäljestämistä ja pääsimme siskon ja tämän kokeneemman treenikaverin treeneihin mukaan tutustumaan heidän treeneihinsä ja jäljestämisen alkeisiin kokeilemaan vähän makkara- ja tuoreverijälkeä. Kiitos Reetta ja Annakaisa. Selväksi ainakin tuli että Kajalla on etsiminen verissä -se verran vauhdikkaasti homma hoitui Villi Aloitus makkara jälki ei ollut ollenkaan paha nakki, vaikkei makkaroita ihan muistanutkaan sieltä syödä, mutta jälki ei hukkunut. Verijälki oli sensijaan vähän pelottava, Aava ei ole kyllä jauhelihaa raaempaa tuotetta nähny eikä ajoittainen mörköily paljoa tainnut asiaa auttaa. Aavaa epäilytti tohtiikö jälkeä nyt ihan varmasti seurata, mikä siellä odottaa päässä?!  -perille kyllä löysi mutta sorkka oli vähintäänkin epäilyttävä Leveä hymy -Siskonsa taas  veteli jälkeä sellaisella teholla kuin olisi aina niitä huidellut menemään. Sanoisin että Kajasta kuullaan vielä jäljestämisen tiimoilta sen verran oli tytsyllä paloa hommaan että ainakaan ei lopettaa kannata hyvin alkanutta harrastusta. 

 

Olihan meillä se näyttelykin "kotikisat" -molemmille päiville olisi Jyväskylään pääsyt mutta hyllytin lauantain tuomarin takia ja sunnuntaikin jäi vähän vajaaksi kun yllätys yllätys karvat tippui kun ilmon entteriä painoi. Helinä aloitti samantein ja eipä siinä roikkunut enää irtokarvaakaan kun kisäpäivä koitti. Sen verran onneton karvaton että jäi viemättä kehään. Ukko oli mallia irtokarva -melkein jätin senkin viemättä kun totesin aamulla että ei sitä kyllä voikaan harjata -kaikki villa irti! Silmänisku -nolo vaalea karvavana vain jäi perään ja kupeesta roikkumaan kun tuomari tunnusteli runkoa. Eihän se nyt ollut pikkusievä poika muutenkaan tuomarin vankempaan makuun, mutta tuskin sitä nyt yhtään auttoi että turkkin jämät roikkui nilkoissa. {#smileys123.tonqueout} Jahkas löydän minne tungin sen  arvostelun niin voin sen tänne lisätä -ellei se joutunut sinne minne aurinko ei paista (tippunut ulos)... mutta arvosanaksi saatiin kuitenkin ERITTÄIN HYVÄ ja veteraani luokan 3. sija Cool -ja lopetetaan se haaveilu että tässä vielä vetsku kehiä kierretään loppuvuonna -ei ilman karvoja. Helinällekin juoksuja pian odotellaan ja olisi päätettävä astutetaanko vai ei. Noh ehkä tässä taas tehdään lopulta  ripeitä päätöksi kun on jahkailtu yllinkyllin. Tiedotetaan niistä sitten jos on aihetta. Kiitos näyttely seurasta kaikille, oli ihanaa nähdä mm. Lukaa (H. Loitsu) ja tämän Romi poikaa.

 

Tahvo porskuttaa lampailla, mukavastihan meillä taitaa mennä kun onnistumisen iloja on treeneistä saatu, paljonhan me ollaan toki alusta edistytty, vaikka eihän se helppo laji ole, jos koira tekeekin oikein voi sitten emäntä unohtaa oman hommansa kuten tänään... Tahvo teki nätin "länkin" (kierti lampaat ajaen ne mulle) -noh emäntä töröttää vaan eikä tajua ottaa niitä lampaita haltuun...  -jatkamme harjoituksia... Kuiskaus

 

Sitten vielä kaupanpäälle kuulumisia Kuhmosta U. Vieno-Peikko eli Saana kävi pyörähtämässä petotestissä -Kiitos Päiville! Päivin pörröt edustivat rotua erinomaisesti osoittaen hyvää toimintakykyä ja potkua löytyi komentamaan sutta ja karhuakin pois emännän kimpusta. Syödyksi ei tule Saana eikä sen "pikkusisko" Hilla varsinkaan, eivätkä emäntääkään ole pulaan jättämässä ja hyvä niin. Siellä alueella ei kannata turhia pyöriä ulkona hämärissä varsinkaan, pedot ovat arkipäivää ja moni koira on päätynyt jo parempiin suihin. 

 

Sitten voittekin jäädä odottammaan kuulumisia Aavan ekalta  ulkomaanmatkalta -eli joko ratkiriumukkaita matkakertomuksia tai hermoromahduksen abc... Eli palaamme asiaan syysloma reissujen jälkeen. Mukavaa lomaa jos sellaista on ja syksyn jatkoa -jos niitä kuiviakin päiviä vielä olisi olemassa. 

 

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.02 | 21:25

<3 niimpä!

...
19.02 | 21:01

Nyt kaikki hyvin, se on pääasia <3

...
16.01 | 18:05

Thaks! Happy new year to you too!

...
16.01 | 01:09

Greetings from the USA. What beautiful photos. It is our hope that one day we will add a Finnish Lapphund to our family. Wishing you a Happy New Year!

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS