Hei,
Aloitan sarjan mitä meille kuuluu nyt Sisun kuulumisilla. Tämän
blogin päivitys on vähän jäänyt heikoille mutta jospa nyt uuteen nousuun päivittämällä kuulumiset ajan tasalle ja käsitellä siinä samalla vähän esiin tulleita aiheita.
SISU
Sisu meidän jo harmaantunut vaari viettelee rauhallisia eläkepäiviä ja köllöttelee
useinmiten päivät sisällä muiden riekkuessa ulkona. Pikkulenkkejä tekee ja pyrähtelee pihalle välillä. Sisulla todettiin nivelrikkoa kyynärissä ja ranteessa tänä vuonna ja ollaan lääkitystä
haettu millä Sisun elämä olisi vielä iloista ja elämisen arvoista. Kyynärissä on tasaista muutosta molemmissa, niiden liikerata on kuitenkin vielä hyvä, mutta ranteeseen tullut toispuoleinen rikkon alku
paljasti koko sairauden. Askellus ei ollut puhdasta ja pahimmillaan näkyi selvää ontumaa. Cartrophen-pistoksilla ja särkylääkkeillä lähdettiin aluksi ja vaihdettiin sitten librelaan, pistos-hoito sekin.
Lisäksi saa glukosamiinia ja kalaöljyä (omegat) ja välillä kokeiltu muitakin nivel-valmisteita, tiedä sitten onko niistä ollut erityisemmin apua jos ei haittaakaan. Sisu innokkaasti lähtee mukaan ja tuppaa välillä
unohtamaan ettei kannata loikkia miten sattuu ojaan rymyämään, sieltä saattaa kömpia nilkuttavana pois. Iloinen pusupoika Sisu kuitenkin vielä on ja tarkalla silmällä koitetaan seurata ja toivotaan että saamme
Sisun vielä hyvän tovin pitää luonamme.
Varsinkin vanhempien koirien kohdalla kannattaa seurailla tarkasti kaikkia
muutoksia, miten liikkuu, kuinka nousee makuulta tai käy makuulle, tykkääkö liikkua muuten innokkaasti, hyppääkö esim sohvalle vai vältteleekö ennemin hyppyjä ja alastuloja, nuoleeko tai kirputtaako esim. jalkoja
usein, onko käytöksessä tullut muutosta aiempaan. Nivelrikko on hiljalleen etenevä, eikä se heti näytä merkkejä tai niitä pieniä muutoksia ei osaa yhdistää sairaudesta johtuviksi. Helposti
saatetaan ajatella että koira on vain vanha ei jaksa, vaikka iän mukana tulleet vaivat ovat usein hyvinkin hoidettavissa. Toiset koirat saattavat olla hyvinkin herkkiksiä ja draamailevat jo pienestäkin ja sitten taas on tämmöisiä
Sisuja jotka vaan sisulla porskuttaa vaikka kipeää tekisikin. Meilläkin osattiin yhdistää käytöksen muuttuminen (äkäinen pojalleen) oletettavasti nivelrikon aiheuttamaksi vasta jälkikäteen. Molemminpuolinen
rikko ei näy edes ontumisena ellei tule puoli eroa.
"Yleisin nivelrikon muoto on "sekundäärinen nivelrikko", joka voi
johtua iästä, vammasta, niveltulehduksesta tai lihavuudesta. Arivolta yksi koira viidestä saa taudin jonkinasteisena. Kaikilla roduilla ja risteytyksillä voi esiintyä nivelrikon oireita iästä, painosta ja koosta riippumatta."
teksti sivustolta : Kivuton; Tieto, artikkeli: Nivelrikko koirilla.
Luustokuvat ihan ne viralliset ovat hyvä tapa selvittää
millä mallilla nivelet ovat ja onko riski suurentunut saamaan rikkoa. Ennakoimalla ja ennalta ehkäisyllä voi hidastaa merkittävästi kehitystä ja hyvällä tukihoidolla porskuttaa vielä sairastunutkin pitkään.
Lisäksi ne viralliset tulokset auttaa jalostusvalinnoissa, mitä enempi koiria kuvattu suvusta sen varmemmin voidaan arvioida millaista periyttää, tähän on kehitetty indeksit ja niiden luotettavuuden arvio prosentti, varsinaisen
yksilön luustotuloksen lisäksi. Arpapeliähän se siltikin on ja ns. ideaaliseen lonkkaniveleenkin voi tulla rikkoa ja joku huonomman arvion saanut säästyä siltä.
Toinen mitä kannattaa seurata ahkerasti ja mielellään tietenkin totuttaa koira hyvissä ajoin hampaidenpesuun on hammaskiven muodostuminen ja plakin aiheuttama ientulehdus
ja siitä pahempi muoto parodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdus. Parodontiitin johdosta on Sisultakin jo pikkuhampaita jouduttu poistamaan, kun ne eivät enää kunnolla olleet kiinni. Säännöllinen vierailu hammastarkastuksessa,
hammaskiven poisto sekä ahkera hampaiden pesu hidastaa sairautta, mikä hoitamattomana voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia.
"Parodontiitin eteneminen ja sen nopeus riippuvat useista tekijöistä, kuten yksilön puolustusjärjestelmän toiminnasta, rodusta, iästä, stressistä ja mahdollisista muista yleistilaa heikentävistä sairauksista." Teksti:
Sympaattiset asiantuntijaeläinlääkärit
© Sympaatti Oy.
-eli sen ilmaantuminen on hyvinkin yksilöllistä mutta sairaus on hyvin yleinen.
Eli tämmöinen harvahammas vaari meillä porskuttaa välillä liiankin riehakkaasti. Muistuttamassa meitä siitä että
jokaisesta päivästä pitää osata nauttia vielä kun niitä on.❤