Tietoa meistä
Minä, hän ja me, te ja he...
Tervehdys kaikille sivuille eksyneille. Olemme lappalaisiin hurahtanut pariskunta Laukaan Valkolasta, perheeseemme kuuluu poikamme lisäksi tällä hetkellä (2024) 8 lappalaista: vanha ruova Taiga, Saaga sekä sisarukset Saagan pentuja: Tahvo ja Helinä sekä Aava ja Minni, Tahvon tytär Viivi sekä Minnin pentu Justiina. Muistoissa Ukko sekä Sisu. Koirat ovat meille paitsi rakkaita seuralaisia, reippaita lenkittäjiä, niin mukaansa tempaava harrastus ja elämää josta nautimme.
Meidän molempien kotona on käytännössä aina ollut koiria ja koirat kuuluvat vaan kalustukseen kuin karvat mattoon :D Historiaan kuuluu kaikenkarvaista sakkia niin sekarotuisia kuin metsäkoiriakin. Lapinkoirat tulivat elämäämme miehen sisarenperheen kautta, joille tuli sijoitukseen Ukkomme emä (Cimulin Teelikamentten) Mette. "Jumalaisen kaunis koira" -ajattelin kun näin kuvan ensi kerran ja mietin että oikeasti onko tuommoinen olemassa :D -olihan se ja voi miten lutusen ihana otus. Kun pennutuksen aika Metelle koitti ja vihjaus että "ottakaa Meten pentu" alkoi google laulaa ja halusin tietää kaiken suomelapinkoirasta, vain todetakseni että passeli meille, puhuakseni isännän ympäri että unohtaa haaveet sakemanneista -tää on meidän rotu. Vähän nihkeä isäntä totesi että "no se on sit sinun koira" -ja voin sanoa että Ukkomme nimenomaan on sitä! :D -mutta eipä tarvinnut enää isännälle vakuutella kyllä Ukko hoiti puolestaan puhmisen -mahtava rotu ja niin meille sopiva koiruus. Kiitos Saila &Mika ja Teelikamenttenin-kennel -teidän innoittamana ja kannustamana tällä tiellä ollaan... -eipä sitä tyttö ihan tiennytkään mitä otti kun blondi jätkän halusi ;D
Eipä kulunut aikaakaan kun mies jo etsi Ukolle kaveria edesmenneen mummeli sekarotuisen manttelin perijäksi nartun -nätin tytön, hyvistä vanhemmista joka voisi aikanaan olla Ukolle myös morsian. Sellainen löytyikin meidän onneksi ihan läheltä (Peikkovuoren Whiskey) Taiga.
Haaveissa oli koiriemme pentu sitten aikanaan ottaa kolmanneksi, mutta kohtalo päätti toisin. Saaga tuli ja Saaga vei sydämemme ja päätyi meille talvella 2012 sattumien kautta. Eikä siinä vielä ollut kaikki kun Taigan kasvattaja pyysi apuamme ja mahdollisuutta ottaa hoidettavaksemme kodinvaihtaja Sisun (Taigan veljen), poitsu valitsi isännäkseen tuon mun siipan joten eipä sillekään sitten sanottu "ei" vaikka Ukko ja Sisu eivät ystävyyttä toisilleen osoittaneetkaan ja kappas meillä olikin neljä koiraa. Kaikki niin mahtavia persoonia samanlaisia mutta myös erilaisia -ihania kaikki!
Ukko poistui keskuudestamme reilun 10v iässä syöpäkasvaimen löydyttyä vatsan alueelta, pernasta lähtenyt etenemään. Ukko jätti taakseen elämän jossa oli kaiken maailman näyttelyitä, harrastelua, reissuja ympäriinsä, morsiamia & ihania pentuja, uusia ystäviä... ja oomme kokemuksia jos toisia rikkaampina eläneet Ukon myötä. Kasvattajanperuskurssi tuli käytyä 2011 syksyllä ja allekirjoitettua kasvattajasitoumus. Ukko poitsumme pentujen omistajat ovat osaltaan luoneet uskoa siihen että meilläkin on jotain annettavaa tälle rodulle näiden meidän koiriemme kautta. Paljon on silti opittavaa ja nöyrillä mielin matkaan...
Tässä siis kasvattaja joka toivoo saavansa maailmaan simppeleitä, terveitä, kauniitakin, rakkaita sosiaalisia seuralaisia joissa näkyy lappalaisten monimuotoisuus ja monipuolisuus, älykkyys ja kätevyys harrastekoirina. Aito suomalaisuus ja alkukantaisuus on mieluinen arvo itselle sekä suvaitsevuus jota monimuotoisuus luo... Haluan että pentujen omistajat voivat olla ylpeitä koiristaan aivan kuten itsekin omistani.
Kennelnimi minulle myönnettiin 6.6.2013 Ukkolapikkaan, ensimmäinen oma pentue syntyi talvella 2014 "Peikot", 2017 "Lapin-pentue" ja 2018 "Yhteistyön taimet" Viitasen Lauran kanssa yhteistyössä. Viimeisin pentueemme Ukkolapikkaan "Trio" syntyi 2023. Tulevaisuus on avoin...